Hip

Joo ei tää Blogger näköjään toimi vieläkään puhelimella, ainakaan mulla. Kirjoitin taas tekstiä, mutta tuli tunne ettei se näy ja eihän se näy! Ja sitte kaikki muukin oli ihan peestä ja poistin koko tekstin. En tajua, että miksi on tehty sovellus Bloggerista ees puhelimelle, kun se ei toimi. Ei oikeesti huvita paljon kirjoitella, kun tietää, että kun julkaisee tekstin, niin tulee pelkät kuvat ja teksti katoaa kokonaan johonkin. Ja sittekun tulee koneelle ja yrittää muokata tekstiä niin tuleekin teksti kuvatekstiksi tai valkoisella pohjalla. En tajua. En jaksa ymmärtää. 

Mutta en sen ihmeempää kirjoitellut kuin, että tässä mä välillä lepuutan sohvalla ja samalla parvekkeelta kuivia kasveja siivoan. Ollut niin kuuma kesä, että moni kasvi on kuollut pystyyn tonne. Amppelitomaattikin näyttää lehdistä tosi huonolta, mutta tuottaa tomaattia musta tosi paljon ja juur keräsinkin siitä kepollisen taas :) Ja ne on niin hyviä! Ja just sopivan makeita ja kirpeitä.

Piti jotain kuvaa tähän lisätä, mut katotaa miten onnistuu. Eilen sävytin hiuksiakin kylmemmäksi ja samalla vaalennusvärillä hieman vaalensin. Ihan kivaa, kun on taas kirkkaampi väri :)

Mut en sitäkään tajua, että miksi noiden kuvien laatu meni aivan surkeaksi kun lisäsin ne tänne? Enkä kyllä jaksa yrittää parantaa laatua, mä vaan julkasen tän. Tässä mennyt jo ihan älyttömästi aikaa, mun 5min pikapostauksessa, prkl!

<3 HiDi

Ei anna.

Kuvia vaan

Mun aamunaama. Tai aina mä tältä näytän pelkällä kosteusvoiteella. Olis kyl voinut edes hiukset harjaa..

Dany <3

Tilkkujen yhdistelyä. Teenkin peiton sijaan päällisen tohon takana näkyvään rahiin.

Muokattu 17.6.2013

EDIT. Oli pakko tulla laittaa tähän vähän selvennystä.
Mä en siis yhtään pidä näistä "Keep calm..." -kuvista. Miks pitäs olla calm? En tajuu. "Eiks kukaan keksi mitään muuta?" Ajattelen aina kun nään näitä ainakin kerran päivässä jonkun blogissa.

Sonni sitte tuli kylään taas ja sano että "Hei, nyt tehään sulle tällanen oma Keep Calm -juttu." Mä olin siihen heti, että ei varmasti, että vihaan sitä calmia. Sonni sit sano et siihen voi laittaa jotai muutakin. Ja tää oli sitte mun eka lause sen jälkeen ja tästä sitte tehtiin tää mun juttu :D

En siis tajua missä ihmisten mielikuvitus on vai miksi kaikkien pitää kehottaa kaikkia olee calm? Mä en ainakaan ees haluu olla ;P

Ja niin, mulla lopetti eilen näppäimistö yhteistyön, mutta onneksi lomautus koskee vain muutamaa näppäintä. Mutta huutomerkkiä en siis voi enää käyttää, en tabia, en escia enkä ykköshuutomerkkiä. Nice. Mulla on kova ja kantava ääni niin millä mä sitä nyt tehostan näissä teksteissä? Onneks kysymysmerkki sentään toimii, kun mulla on aina niin paljon kysyttävää :P

Mut joo, mä alan nyt valmistautuu imuroimalla, kun siskontyttö Idudadu tulee huollattaa mulle hiuksensa.

Vi ses.

<3 HiDi

Se tuli!

Mutta kyllähän mä sen tiesin ;)
Se paketti siis tuotiin meille tossa ennen kahta. Eihän se tosiaan ollut meidän vika ettei se ekalla kerralla osannut oikealle ovelle.
Mut tää törkeä teinikuski ei edes pahoitellut sitä, että hänen takiaan meinasi paketti jäädä tulematta meille. Teki mieli sanoa sille sen käytöksestä, mutta en jaksanut enää. Olen kuitenkin tänään saanut valittaa jo Raision sairaalan ylilääkärille (joka on muuten typerin lääkäri kenen kanssa ikinä olen jutellut. Tiesittekö meinaan, että ripuli saattaa tarkoittaa umpisuolen tulehdusta? En mäkään, mutta tämän lääkärin mielestä kyllä!),  koska hän oli laskuttanut minua ajasta jonka olin perunut. No se lasku tietenkin peruttiin, ha ha! Oikeus voitti taas!

Mut niin, siellä paketissa ei ollut mulle mitään, vaan kissoille herkkuja, ruokaa, leluja, patterisänky ja silikaattihiekkaa. Ja voi että noi pojat leikki innoissaan :D
Ja sen jälkeen onkin vaan nukkuneet.

Tässä jotain kuvia kun Riiviö hengas mun kaulalla aiemmin. Hän on niin suloinen kun haluaa halia.

<3 HiDi

Mobile

Mä nyt yritän ekaa kertaa puhelimella päivittää. Et tää on ihan vaan testi. Muutenkin vähän hankalaa. kun Riiviö tunki väkisin syliin ja mä istun meidän todella upottavalla rahilla ja mun vatsalihakset ei ole ihan kunnossa. Tai mikä osa musta olisi.

Mut nyt tähän sit muutamia huonolaatuisia kuvia, jos onnistun.

<3 HiDi

No ei sitte!

Mun piti kirjoittaa blogi kuvilla, mutta ei. Siirsin kuvat puhelimesta koneelle, sieltä valitsin kuvat jotka voisin julkaista muokkauksen jälkeen. Mutta joo, ei tosiaan ole kuvanmuokkausohjelmaa koneella. Tai joo, on toi Paint, mut siihen en koske, en ikinä. Enkä taas vastaavasti koske mihinkää Photoshopiin tms. 

Mä haluan vain cropata, muuttaa kirkkautta, ehkä värisävyjä ja ehdottomasti poistaa punaiset silmät. En tajua ihmisiä ketä kehtaa julkaista kuvia, joissa on punaiset silmät. Se on NIIN helppoa ottaa ne pois, että viimeistään ekaluokalla jokaisen pitäs se osata. Tai sitte ei vaan saisi julkaista kuvia. Toinen juttu on, että samalla tavalla lailla pitäs kieltää ihoon koskeminen, kun muokkaa kuvia. En tajua sitäkään miten ihmiset kehtaa julkaista ittestään kuvia, joissa kasvojen iho on todellakin blurrattu (tai jotain muuta, en tie sanastoa) siten, että se oikeen huutaa sieltä, että "tää ei oo mun iho, tää on ihan vaan muokattu ja pidän ihmisiä niin typerinä ettei ne tajuaa sitä". Sit kommentit on täynnä, että "miten sulla on noin hyvä iho?" "Mitä meikkivoidetta käytät?" Ja bloggaaja vastaa auliisti meikkivoiteen nimen ja kiittää kommentoijaa. WTF?!?! (WuTangFinland) Eikös sen bloggarin pitäs viimeistään siinä vaiheessa kertoa, että kuvaa on käsitelty ja paljon! Varsinkin kasvoja, varsinkin ihoa, mitä mun mielestä _ei koskaan_ saisi käsitellä (ellei sitte ole todellinen ammattilainen jne.) Mitä järkeä muutenkaan on yrittää antaa itsestään silkosempi tai parempi kuva, kuin oikeasti on? Eikö tulla ajatelleeksi, että ehkä joku joskus näkee sut oikeesti ja näkee miltä näytät oikeesti?


Mut joo, se siitä avautumisesta. Joku jos tietää jonkun todella yksinkertaisen kuvankäsittelyohjelman (ilmaisen) saa vinkata! Ja kun en tosiaan päässyt noita muokkailee niin laitan tähän muutaman kuvan jolle ei tarvinnut tehä mitään.

Tässä joku noista pipoista mitä oon virkannu. Aloitan siis ihan ketjusilmukoilla ja sitten teen siitä renkaan johon alan tekee pylväitä ja lisään silmukoita alussa joka toisen silmukan jälkeen ja kun rivi vaihtuu, niin aina askeleen harventuu se lisäys. Ja kun on tarpeeksi iso se pipon "pohja", niin lisäys lopetetaan ja jatketaan normaalisti virkkausta, kunnes pipo on tarpeeksi iso.

Jos joku haluaa tietää enemmän virkkauksesta tai ohjeista, niin kysykää vaan :) Tein tossa bikinitkin. Alaosa on läppä mut yläosasta tuli tosi kiva! Siitäkin kuvaa sitte joskus.. Virkkaan myös edelleen sitä tilkkutäkkiä pikkuhiljaa. Pipoja on nyt tullut tehtyä eniten ja tein siskolle talviversion, mutta kun se tuli kylään, se vei mun kesäpiponkin minkä olin tehnyt itelle :D

Tässä on tää talvipipo minkä tein mun siskolle. Otin vaan nopee vessassa kuvat peilien kautta, kun se oli mun omassa päässä ja lähetin siskolle kuvia, että kelpaako. Kelpas se! Istu se päässä täällä illan vaikka oli lämmin :D

Asiaa olis ja kuviakin, mutta jos mä nyt lopetan. Alko taas vituttaa. Mä alan kutoo. Aloitin eilen tekee haaraosattomia villahousuja eli superpitkiä säärystimiä eli reisistimiä :D


<3 HiDi

Hasta la vista, baby

Mä en ole kirjoittanu aikoihin. En edes tiedä miksen? Kuitenkin asiaa olisi vaikka miten ja kaikkea uuttakin olen keksinyt (mm. sohvatreenit) josta voisi blogata. Mutta sitten se jää. Huomaan taas vaan selaavani Iltalehti.fi:tä, katsovani Korkeasaaren mangusteja tai tuijottavani telkkaria. Kaikkien muidenkin blogit jäi tossa kuukausiksi unholaan, mutta nyt olen taas blogi  kerrallaan palauttanu itseni ajantasalle.

Ajantasalle.

Sinne kai pitäisi saada teidätkin. Edelleen olen sairauslomalla. Nyt on aloitettu fyysisen kunnon kartoittaminen, että jos sitä vaikka pääsisi johonkin kuntoutukseen joskus niin olisi sitten fyysisesti työkunnossa - joskus.

Aika vaikeeta on ollut löytää saippuaa ja sampoota, jossa ei olisi sitä cocamidepropyl betaine -ainetta, jolle oon allerginen. Taas tilasin näytteitä ja taas niissä oli cocaa. Pesin siskon hiukset sampoolla jossa sitä oli ja hitti kun alkoi kädet heti jo siinä samalla kirvelee :( Eli ei kannata ees harkita omaan päähän laittamista. Et jos jollain on tietoa sampoista ja/tai saippuoista jotka on coca vapaita, niin saa ilmoittaa mulle :D

Mä oon muuttanutkin! Tai me :) Senkin takia vähän blogi jäi, kun oli aika vaikeeta hommata asuntoa, kun molemmat luottotiedottomia, niin siinä piti tehä pikkasen (paljon) enemmän töitä sen rinnalla mitä luottotiedolliset tekee asunnon saamisen eteen. Mutta kaikkien kommervenkkien jälkeen meillä on nyt todella ihana asunto! Iso kolmio jossa on iso lasitettu parveke (puutarha) ja sauna. Ja mikä parasta, asunto on ylimmässä  kerroksessa ja "omistustalossa", jossa me olemme ainoat vuokralaiset :) Ja asunnon hintakin alle 700e/kk, joten ei voi kuin olla onnellinen :)

Äitikin kävi tänään kylässä <3 Toi mulle lisää lankoja. Mä kun sain hirrrrmuisen virkkausbuumin päälle, kun muutettiin tänne uuteen asuntoon. Virkkasin kaikki mun langat mitä mulla oli :D En sinänsä mitään ihmeellistä ole tehnyt. Keraamisen lieden suojan, pannulapun ja pannunalusen. Banaaneille pussin jääkaappiin ettei ne palellu, kun mä syön ainoastaan kylmiä ja keltaisia (lähes virheitä) banskuja ja tuntuu, että ne ehtii paleltua tonne jääkaappiin ennenkuin ehdin ne syyä :( Ja kaikkea pientä pussukkaa ja juttuja ja varsia villasukkiin ja ranteenlämmittimet. Joo, lankaa oli paljon :D Ja erityisen paljon oli sellasta lankaa joka oli tosi lyhessä palassa (15-50cm) ja niitä sitten aikani ensin sidoin yhteen, jotta sain suuren lankakerän erivärisistä langanpätkistä ja niistä aloin virkata tilkkuja! Tilkkuja on nyt aika läjä ja teen tosiaan niitä vielä lisää ja sitten niistä saakin tehtyä kivan tilkkutäkin parvekkeelle viileisiin kesäiltoihin :) Otan siitä sitten kuvan joskus kun se on valmis. Nyt mulla ei ole teille mitään kivaa kuvaa, joten lisään pari vanhempaa kuvaa joistan mun (tylsistä) syömisistä ja jotain muutakin vanhempaa random -kuvaa saattaa tulla.

Ihanaa kun on ollut jo lämpimiä päiviä ja aurinkokin  näyttäytynyt ihan kiitettävästi. Tuolla mein partsilla on tosi ihana nauttia auringosta ja kahvista pelkissä bikineissä, kun ei kukaan naapuri näe mua ja mun valtavaa valkoista vatsaa :D Ja siellä on amppelimansikkaa ja -tomaattia (kaiken yrtin, pavun ja muun seassa) tulossa hyvällä vauhdilla ja joka päivä katselenkin miten nuo (vihreät) mansikat kasvaa oikeen silmissä :P

Mä yritän nyt taas päivitellä ahkerammin mun kuulumisia! En lupaa, mutta lupaan ainakin yrittää <3
HiDi

Kaurapuuro on oikeesti mun herkkua! Ja kylmä maito sen kanssa <3 Ja lähes aina laitan suoraan pakasteesta mustikoita tai muita marjoja joukkoon.

 Mun toinen herkku! Tossa on puolet mun miehen äidin tekemään hernekeittoa ja puolet Jalostajan. Laitan ite vielä aina sekaan juustoa, pippuria ja yrttjeä.

Raejuustoa, kukkakaalia, kurkkua, ituja ja salaattia. NIIIN hyvää!

Mun peruukkikokeilu vanhassa asunnossa. Ja ei, en ole kihloissa, toi on mun oikee käsi :D

chat

Last summer

"so? she wasnt the right one for u and that was a teach and someday u found or meet that right one or atleast better one."

"people need different kind of people beside them in different times on a lifetime, u know. she was right for u then but life goes on, peoples goes on too, someones faster, someones to another directions...."

 "More wrong people u met on your life, more closer u have to be that right one."

" if u nevet try out nobody, even wrong ones, how can u met the right one?"

"U really cant find anything by looking, u just have to stop that and start living and someday, she appear to you, just when u dont expect."

             Halusin teillekin avata muutaman lentävän ajatukseni elämästä :)

Love my haircolor

Anteeksi mun huono englanti, oli vaan pakko kopsata tänne mitä heittelin yhessa chatissa yhelle ihmiselle. En todella luule osaavani englantia enkä kaipaa siitä mitään oikeinkirjoitusoppeja, koska asia varmasti on kuitenkin esitetty niin, että sen ymmärtää?
 Capish?

Olen kans pahoillani etten oo postannut :( On ollut vaikka mitä ja niistä postailen myöhemmin. Kaikki on kuitenkin hyvin :) Kipeenä vaan oon ollu taas tai edelleen, tuntuu ainakin ettei tässä välissä ole ehtinyt terveenä olemaan. 

Ja ilman tupakkaa olen edelleen! Oonkohan ees kertonut siitä? Etten ole viime syyskuun jälkeen tupakoinut kun viime toukokuussa todettiin astma niin piti sit lopettaa ja hyvä  niin!

 Ainiin, edellisyönä heräsin johonkin meteliin joka kuului toisesta asunnosta. Mun kissa Riiviö nukkus mun päällä (kuten aina, siis vaikka olen kyljelläni, se makaa mun päällä, lonkalla tai kyljellä, selälläni kun ooon niin hän on ihan kaulalla) ja säikähti ääntä ja hyppäs vauhdilla pois. Tunsin samalla järkyttävän kivun ja repäsyn vasemmassa suupielessä ja veri tirskahti suuhun. Äkkiä ylös ja peilin eteen. Eihän siitä veren läpi mitään nähnyt vaan aikani vesihanan alla oltuani ehdin nähdä, että hyvin oli käynyt. Hetken jo luulin, että tikkejä tarvii. Riiviön kynsi siis oli koukannun mun suun sisäkautta ja yrittänyt repeytyä huulen läpi kun oli pompannut pois, mutta onneks jostain syystä irronnutkin "takakautta" ja tuli vaan "pieni" vekki. Ei se riittänyt, kun aamulla ripustin pyykkejä niin kolautin ihan sen huulen viereisen kohdan täysillä pyykkitelineeseen ja siinä tirskahti sitte taas vedet silmiin ja huuli turposi samantien ja taas oltiin vesihanan alla. Olin varma, että tulee sininen huuli ja saan ilmaset täytteet alas, mutta eih, aika normaalilta toi näyttää. Joten tässä oli kaksi kertaa onni onnettomuudessa :)

Loppuun vielä supernolo posetuskuva xD

Mutta tän piti olla vain nopee postaus ennen suihkua! Mutta taas mä oon jaaritellu monta metriä eikä mitään asiaa :D 

Kuvasateen ajattelin laittaa huomenna tulemaan mun loppuvuodesta :)



Mintulle iso kiitos tunnustuksesta, teen sen kunhan ehdin, äääh! <3 oot ihana <3

Lazy biatch mä

Oon ollu taas laiska, sori. Tuskin kyllä täällä kukaan on mua kaivannut, kun olen vasta niin alussa tän blogin kanssa ja kun eihän tällä ole edes mitään erityistä tarkoitustakaan :D 

Enkä tie mite onnistuin saamaan tän tekstin taustan valkoiseksi? En kyllä mitenkään onnistunut saamaan sitä poiskaan, joten toivotaan et ens kerralla olis taas normaali :D

Mutta kuite, mä oon ollu taas kipeenä muutaman viikon, niin tylsää! Maata ja olla vaan ja niistää, yskiä ja valitella kurkku- ja pääkipua. Mut nyt se taitaa olla onneks ohitte menossa. Kuumeinen ja heikko olo on poistunut ja leipääkin pystynyt syömään jo parina päivänä. Tossa kun useana päivänä meni alas ehkä just ja just mandariini :/

Siin on säteilytetyt Riiviö Ja MörriMöykky <3 

Riiviö keikistelee <3 

Asiaakin olisi ehkä toisaalta vaikka kuinka, mutta oon nyt poikaystävän luona, ollu kokoajan, ja täällä ei oikeen oo sellasta rauhaa ajatella ja kirjoittaa niitä sitte tänne blogiin. Oon ottanu kuvia teille joistain mun syömisistä, talvimaisemista (ikkunan läpi xD), kissoista ja oon Sonnia (pikkusisko) pyytäny kuvaa sen kissoja ja lähettää kuvia niistä, kun ne on niin hassuja. Pitää vielä kysyä hältä lupa, saanko esitellä Luumun ja Taatelin täällä :) 

Mut nyt en tosiaan jaksa alkaa noita kuvia kattelee ja miettii mitä laitan tänne, ehkä huomenna jos on vieläkin parempi päivä, mut laitoin silti pari aiemmin tänä vuonna otettua kuvaa mun kissoista. Riiviö on nyt mulla, mutta pelastettu villikissa MörriMöykky on mutsilla, jossa kuvatkin on otettu :)

Nyt teen lopuks tällasen Annilta "saadun" haasteen. Anni ei haastanut ketään vaan jokainen sai tehä tän ken halusi. Ja mähän halusin, koska en ole tänne kirjoittanut mitään aikoihin enkä koskaan tehnyt mitään tällaista haastetta :)

☆ 11 kysymystä haastetulle ☆ :

1. Lempparikenkäsi? - Lähiaikoina ollu kahdet "varsiaerobictossut". Ekat oranssit löyty kympillä Cittarista pari vuotta sitte ja tokat valkoset alkuvuodesta kympillä Seppälästä. Musta on tullut mukavuudenhalunen ja oon siirtynyt noiden lisäks ballerinoihin. Joskus oli AINA ainakin baarissa n.7cm korot. Jotenki elämä on helpompaa nyt ;)

2. Mikä näistä on just sulle tärkein, miks ? Iho, silmät vai huulet? - En nyt tarkkaan tie millätavalla on kysymys tarkoitettu, mutta on tärkeää, että iho voi hyvin ja just nyt se on vähän ärtynyt ja pintakuiva, joten vastaan iho :)

3. Sana tai lause, jonka toistat usein ? - Kökkö! Hip!

4. Mitä mieltä olet ALE shoppailusta? - Parasta shoppailua tietty! Aika harvoin vaan ostelen enää mitään muualta kuin kirppareilta tms.

5. Kuinka usein putsaat vaatekaappisi turhista vaatteista? - Kerran tai kaks vuodessa suunnilleen ja sillo sieltä yleensä poistuu pari muovikassillista, joita pääseekin sitte kaverit penkomaan aina :)

6. Oletko kateellinen, kenelle ja miksi ? - En oikeestaan, positiivisella tavalla niille, kenellä on lapsia. Mäkin haluan! Ja ehkä niille, ketkä ei ole sairastanut masennusta ja voi sanoo tän tyylisiä lauseita: "Hitto mua masentaa ku sataa vettä." Really? Masentaa? Ettei vaan olis tullu käytettyy aivan väärää sanaa..

7. Omistatko yhtäkään feikkilaukkua? - Joskus mulla oli yks feikki YSL mut enää ei taida olla yhtään. Ei ole kyl aitojakaan :P

8. Millaisen auton omistat/haluaisit ? - Haluaisin jonkun hienon vanhan jenkkiraudan 50 -luvulta tai sitten uuden Chryslerin tai Audin. Tosin, olihan mulla kaks autoa; toinen oli vissii -89 Peugeot ja toinen -91 Opel, vai miten ne meni :O Että kunnes mä hallitsen ajamiseni niin pitäydyn noissa alle tonnin autoissa xD Tosin, ei oo sitä ajokorttiakaan tällähetkellä..

9. Kuka on idolisi/esikuvasi? - On paljon ihmisiä joita arvostan, kuten oma äiti. Ja isä. Muutamat ystävät, joista en nimillä puhu. Julkisuuden ihmisistä James Dean, Angelina Jolie (ulkonäön lisäksi se tahto tehdä hyvää <3), Kat Von D, Che, Jukka Poika.... Ei nyt kulje ajatus, ei tuu mitään oikeaa esikuvaa mieleen.

10. Mitä näistä omistat? Rakennekynnet, ripsienpidennykset, hiustenpidennykset, tekorusketus? - Parturi-kampaaja kun olen niin omistan paljon hiustenpidennyksiä, mutta tällähetkellä ei ole päässä yhtään. Samaten on rakennekynsien tekovälineet, mutta en käytä. Tossa oli just hetken aikaa vasemmassa kynnessä akryylivahviste, kun koitin 6v tauon jälkeen :)

Tekoripsiä joskus käytin, ripsipidennyksiä en ole kokeillut. Tosin, nekin tilaan ja ainakin kokeilen tehdä jollekkin ja ehkä itsellenikin jos innostun. Väriä iholla on vain tatskamusteen osilta, eli jätin jo vuosia sitten solariumit uhkarokeille ja vaan muutaman kerran oon jotain sellasta Lumemen kevyesti päivettävää voidetta kokeillut, mutta siinä se :)

Okei joo, kerran pistin Åbo Diskotekin Full Moon partyihin IR:ää ja voi huh huh... Kaivan joskus teille niitä kuvia, olin aika näky, mut eiks virheistä pidäkin oppia ;)

11. Lempparibiisi just nyt ? - Räppii, räppii, reggaeta ja räppii! Niit on nyt soinu pääasiassa tossa mun miehen soittolistalla ja uppoo hyvin! Heitetään sieltä nyt sit vaikka Kevyt Jee - Suora kastan ja vedetään kotiinpäin :D Jos ei ole tuttu biisi niin suosittelen heittää YouTubeen ja kuuntelee :)

Laittaisin sellasen selännotkahdusbiisin nimen ja artistin tähän, mutku en muista nimee ja mun mies nukkuu enkä jaksa googlaa, huoh. Teen siitä varmaan jonkun postauksen kokonaankin, ehkä. Kun on niin kivaa musaa ja niin jees mimmi se laulaja, vaikka onkin blondi :P

Mä en haasta ketään, ainakaan vielä, kun en nyt jaksa keksii kysymyksiä. Mutta voipi olla tilanne toinen huomenna!

Jos nyt koittais mennä kans nukkuu, ihanaan valmiiksi lämpimään kainaloon <3

Pitäkää itsenne lämpiminä ;)

HiDi

"Kun on alkuun päästy niin antaa mennä vaan..."

Eli toista kirjoitusta toisen perään heti vain kun on aikaa ja ajatuksia :D

Kun postasin nuo mun meikittömät ja käsittelemättömät kuvat äsken niin tajusin, etten ole käyttänyt ripsiväriä sitten syyskuun alun, eli kahteen kuukauteen :O Ja siis ennen mulla oli PAKKO olla edes ripsiväriä, kun ulostauduin (joo törkeä sana mitä käytän, mutta sopii mun huumoriin :D) kotoa. Ehkä siihen oli ajanut se, että työskentelin kauneudenhoitoalalla lähes kymmenen vuoden ajan ja siellä oli toki oltava huoliteltu eli kevyesti ehostettu ja hiukset kunnossa. 

Mutta nykyään mä olen lähes aina ilman  meikkiä. Kokonaan ilman. Tuntuukin todella ihanalta laittaa vähän meikkipohjaa (käytän BodyShopin all-in-one-face-basea) ja hiukan aurinkopuuteria, niin heti olo on kuin 25 vuotiaalla :D
Suurin muutos kyllä minulle itselle mielestäni tulee kun laitan ripsiväriä. Olen luonnostaan blondi joten kaikki karvani ovat myös vaaleat ja siis ripset myös. Kun seuraavaksi laitan ripsaria niin otan teille kuvan siitä, ihan vaan, että näette sen SUUREN eron kun silmäni oikeina avautuvat :)

Ihme hölötystä taa pidän täällä.  Noh, mutta onhan tää mun blogi :D Piti ihan selkeästi kirjoittaa siitä miten en käyty nykyään meikkiä enää ja siirtyä kuvan muokkaus sepustukseen mutta käy se näinkin, sekavasti ja paljolla puheella, kuten muutenkin mun elämässä :D
Mutta siis tosiaan, mä en ole koskaan käyttänyt photoshopia (piste?!) tai oikeastaan mitään muutakaan kuvanmuokkausohjelmaa. Ainoa mitä yleensä teen kuville on rajaus, punasilmäisyyden poisto ja ehkä kontrastia säädän. Eli mun kuvat on aina, ja ovat aina olleetkin, todella raakoja totuuksia minusta.

Tosin nyt pari päivää sitten latasin mun luuriin jonkun CartoonCamera -sovelluksen jolla saa erikoisia kuvia ja testailin sitä kissoihin ja itseeni ja tähän ajattelin laittaa muutaman. Aika hauskoja noi on ja saa varmaan paljon kivempia kun vähän jaksaa säätää asetuksilla. Itse harvoin jaksan ja otan vaan kuvan ja lataan vaan sen sinne minne onkaan menossa, sen kummemmin miettimättä, että sopiiko tai käykö tai pitäiskö koittaa toista kulmaa. Äsh, mä meen ja teen ja sit katotaan mitä tuli :D 

Paitsi ammatissani, siinä olen täysin päinvastainen; täydellinen perfektionisti ;)

Karri

Riiviö

pojat pusuttelee <3

The dark side of me

me on my bed

Mä en oo syöny vielä mitään, alkaa tulla huono olo. Vettä ja kahvia, ei terveellistä! Ja mun piti NIIN aloittaa terveellisempi elämä. Noh, en ainakaan sitä röökiä enää polta!

Hei haluatteko kuulla jostain tietystä asiasta elämässäni? Tai mun kantaa johonkin? Mä olen aika suorasanainen ja mulla mielipide moneenkin asiaan ja AINA perustelen sen. En voi sietää ihmisiä ketkä kertovat mielipiteensä aina helvetin auliisti, mutta kun kysyt Miksi? , on heidän vastaus että "se vaan on niin" tai "siksi!" ja voi hitto että palaa käämit! Olen siis niin kamala ihminen, että jos keskustelen jonkun kanssa jostain  niin tulee hänen aina perustella miksi asia on hänestä niin :) Mutta mielestäni se on ainoa tapa olla jotain mieltä jostain ;)


HiDi

Naked truth by me

Haluan minäkin kantaa korteni kekoon,
inkkarini kanoottiin ja räsymatot vintille!

Eli kyse on TÄSTÄ Veeran blogikirjoituksesta, josta kasvoi hyvin nopeasti todella suosittu "juttu" naisten blogeissa (toistaiseksi en ole törmännyt miesten kuviin..).
Lyhyesti sanottuna naiset julkaisevat kuvan meikittömistä kasvoistaan paljasten itsensä koko maailmalle (no, ainakin blogin lukijoille ;)) ja ottaen kantaa vallitseviin kauneusihanteisiin.

Itse ainakin ajattelen asian näin, että jokainen on kaunis ja jokaisella on oikeus olla minkä näköinen tahansa eikä kenenkään pitäisi siihen nokkaansa koputtaa! Poissulkien tietenkin esim. mallit, jotka tekevät duuniaan ulkonäkönsä kanssa. Mutta heille se on tietoinen valinta, kuuluisa ammatinvalintakysymys. Mutta me tavikset, ei meitä tarvitse kategorioida tai arvostella ULKONÄÖN perusteella. Ja varsinkaan anonyymisti.


     Pitäisi ehkä joskus miettiä, mitä kirjoittaa, mutta mulla on tapana antaa tekstin vain tulla enkä sitä sen suuremmin sensuroi tai muokkaa muutenkaan. Olen tunneihminen, reagoin tunteella, kirjoitan tunteella enkä siivilöi mitään ennen julkaisua. Ja siksi siis tässä tulee nyt kuvia alastomista kasvoistani, tukka pörrössö ja kasvot pesun jälkeen rasvattuna, olkaa hyvät :D

Juu tää tosiaan valottui, mulla vaan ton Samsungin kamera..

...niin siksi otin toisen ilman salamaa...

..ja kolmannen kans ja hiukan eri kulmasta niin näkyy mun lilat silmänaluset :D

If I rule the world

BCN -06
"Unelmoi niin kuin eläisit ikuisesti. Elä niin kuin kuolisit huomenna."

Musta on ihan ookoo jäädä hetkeksi maahan makaamaan, kun sut sinne on lyöty. Katsella siellä hetki ympärilleen, miettiä tapahtunutta ja itkeä. Mutta aina sieltä on noustava ylös, entistä vahvempana, yhtä kokemusta rikkaampana.

Siellä mä taas kävin. Mutta tässä mä taas seison. 

Jotain tollasta mulla on tapana sanoa ihmisille kun puhutaan masennuksesta, takaiskuista, jäämisestä maahan makaamaan. Mutta oli aikoja, jolloin itsekin halusin sinne vain jäädä. Tärkeintä on kuitenkin hetki katsella ja analysoida tilannetta ja sitten vasta jatkaa. Muuten sitä kohtaa sen saman asian/tilanteen/tunteen aina uudelleen ja uudelleen, kunnes olet valmis käsittelemään sen. Ottamaan sen asian irti sinusta, pyörittämään sitä kädelläsi ja katsomaan sitä joka suunnasta.

Mutta se ei ole helppoa. Se sattuu, raastaa syvältä ja saa hengen salpautumaan. Silloin sä katsot itseäsi, tai ainakin sun pitäisi. Tarkastella kuka olet ja miksi. Ja vain sinä voit löytää vastauksen noihin asioihin, vain sinä voit parantaa itsesi ja muuttaa tilannettasi.

Nyt mulla on hyvä olla. Olen saanut asioita järjestymään päässäni ja samaten elämässäni. Olen aloittanut jotain uutta josta olen innoissani! Jotan en ole koskaan ennen oikeasti yrittänyt, vaikka olen niin luullut. Olen alkanu parantaa elämänlaatuani. Pikkuhiljaa. "Mikäs tässä kiire, valmiissa maailmassa".

Ylhäällä oleva kuva on Barcelonan reissulta jossa olin kaksin rinkkani kanssa. Ne olivat elämäni parhaat kaksi viikkoa. Tunsin olevani vapaa ja pystyväni mihin vain. Mikään ei painanut. Rakastin elämää.

En ole sen jälkeen reissannut ulkomailla, mutta haluaisin kovasti! Se tunne, kun on niin kaukana kaikesta, ettei mikään ahdista.
Hassua muuten katsoa kuvaa jossa olen noin "paljas". Voisin lisätä samantapaisen kuvan tässä jokupäivä jos jotakuta kiinnostaa. On meinaan vähän erinäköinen tuo iho nykyään :)


Mistä te muuten haluaisitte että kirjoitan?
Tatuoinneistani? Kissoista? Sairauksistani? Yleistä  itsestäni?
Hiuksistani? (ne on olleet vaikka minkälaiset vuosien saatossa :D)
Tai ihan vapaasti saa kanssa kertoa :)

Ihanaa, että ihmiset ovat käyneet lukemassa blogiani, kiitos kaikille ihanille <3
Erityiskiitokset lukijoiksi liittyneille, tuli tosi hyvä mieli! Ja samoin muutamasta kommentista, jotka olin myös saanut. Kiitos paljon <3


HiDi

Family

Meitä siskoja on kolme; Ipana, Pipana ja Pirpana <3
kuva netistä

Kyllä mulla on mahtava isosisko!  Lähetin avunhuudon, kun ei ole rahaa eikä ruokaa ja sydänlääkkeetkin loppu, niin nyt on ruokaa kaapissa ja sydänlääkkeetkin tulossa <3
Kiitos myös siskontytölle, kun hän kuskas ne tänne.

Vaikka me sisarukset välillä (usein) riitelemme, olemme kuitenkin AINA toistemme tukena, kun sitä tarvitsemme. Se meillä on toiminut aina. Aina voi tietää, että apua saa kun sitä tarvitsee. Nyttekin vaan kesti mulla pari päivää niellä ylpeys ja pyytää apua. Se on mulle ehkä vaikeinta. Myöntää ettei pärjää just nyt ja tarvii apua. Mä oon sellanen "Ei tartte auttaa!" -tyyppi. Mutta on se ihana huomata, että on ihmisiä ketkä välittää ja kenen kanssa suhde on muutenkin vuorkovaikutuksinen.

Ja hei vitsi! Oli tosi ihanaa huomata, että mulla on yksi seuraaja jo, kiitos <3
Ja mä olen saanut kolme kommenttiakian, ihanaa, kiitos niistäkin! Vastaan heti kun kykenen, nyt vielä on vähän ahdistuskohtauksen jälkimainingit ja isosisko soitti juuri, että on tulossa lääkkeideni kanssa kahville. Ja hänellä on pussillinen itseleivottuja sämpylöitä mukana, nam nam!


Nyt ei ollut oikeen muuta asiaa. Halusin kertoa teille, että mua piristi teidän kommentit todella paljon!

Mukavaa viikonloppua kaikille! <3

All by myself

<3 Riiviö ja Karri <3

Tänään herättiin mun rakkauden kanssa mun luota yhdessä,
mut aikapian siitä hän lähti kotiin tekemään töitä ja kaikkea
sellasta mitä siel hänen himassaan pitää tehä.
Ollaan nyt kuite oltu mun luona jo muutaman viikon, kun molempien kissat täällä. Toi mein toinen kämppä on niin pieni, ettei sinne viite kahta tollasta karvapalleroa viedä viel meidän "isojen aikuisten" lisäksi.
Mun kaks kissaahan on ollu mun mutsilla jo ties miten monta vuotta. Se halus ne hoitoon ettei olis niin yksinäinen ja niinhän siinä kävi, että hädintuskin saan niitä edes hoitoon enään :D Mutta nyt Riiviö tuli mulle hoitoon, kun äidillä oli lonkkaleikkaus ja tää Riiviö tykkää makoilla tosi paljon rintakehän päällä ja puskee nassuu ja sitte kans öisin ihan nukkua päällä, vaikka olisi kyljelläänkin, niin tuohan ei nyt oikeen sovi, kun äiti paranemassa. Mut jäi hänelle sinne mun toinen kissa kuite. Pelastettu villikissa MörriMöykky.

Toisaalta ollu kivaa olla päivä vaan yksi. Ja vaan olla. Tai no olenhan mä vaan tosi usein, koska olen sairauslomalla. Ollut jo pitkään. Vuosia.
Sairausloma lähti joskus totaalisesta romahduksesta ja halusta päättää elämä. Hetki avo-osastolla ja sitten himassa siitä asti. Psykakäyntejä on sillointällöin ja työkyvyttömyyseläkehakemukset hylätty, kuntoutushakemus hylätty..... Mutta ei mun nyt tosta pitänyt puhua, tai piti ehkä, kun tää asia tuli  mun mieleen kun tossa luin yhtä ihanaa blogia. Tai siis blogin pitäjä vaikuttaa aivan fantastiselta ihmiseltä, vahvalta, päättäväiseltä, kauniilta sisältä ja ulkoa ja taistelee todella rankkojen asioiden kanssa. Propsit hänelle <3
Mutta siellä puhuttiin siitä, että kun ihmiset kyselee, että oletko koulussa/töissä? jne yms tms. Että miten vaikea niihin vastata. Niinpä. Mua kanssa hävettää vastata noihin kyselyihin, että  "olen sairauslomalla" kun tietää, että siihen tulee jatkokysymyksiä joihin ei halua välttämättä vastata. Vastaankin usein, että "olen parturi-kampaaja, mutta alanvaihto edessä kun todettiin paha allergia ja astma tossa keväällä" ja siitä sitten usein saankin puheen käännettyä tuohon astmaan ja allergiaan joista on paljon helpompi puhua. Mutta miten olen kestänyt nää kaikki vuodet ennen ton astman toteamista? En tiedä. Ei varmaan ole helpottanut mun masennusta kun tuntee jotenkin syyllisyyttä, että sairastaa sitä.
Mutta mä saan jotenkin tsemppiä ja vertaistukea toisten blogeista. Siitä miten he on tsempanneet ja tsemppaan itseäni sen avulla ja taas toisaalta kun heillä on ollut romahdus, tulee itselle kauhe into tsempata heitä taas jaksamaan ja siitä sitten jännästi saa itselleenki tsemppiä.

Mun pitäs tässä tosiaan alkaa miettii mikä musta tulee isona. Isona. Mä olen jo iso. Aikuisesta en tie, mutta oonki päättäny kasvaa aina isommaksi ja isommaksi, mutten koskaan aikuiseksi. Ja tällä tarkoitan, että haluan aina säilyttää sisäisen lapseni ja lapsenmielisyyteni. Kerran sen hävitin, mutta onneksi taas löysin <3

Yritin jotenki saada tähän kuvaa noista kisuista, mutta en nyt jotenkin osannut lisätä sitä :/ Liian vähän virtaa aivoissa, kun on taas jäänyt tänään puurokin syömättä :( Tänään siis olen aamusta alkaen syönyt vain yhden ruisleivän palan oivariinilla ja muutamalla palalla Polar juustoa. Mä rakastan juustoa! Oon oikee juustohiiri! Voisin syödä sitä pelkästään suoraan jääkaapista tai sitte sulatettuna oreganon ja pippurin kera <3 
Se lisäksi puolisen litraa Marli Vital Multivitamiinijuomaa joka on mun lempimehu. Muutaman kupin teetä hunajalla ja voisinkin tehdä nyt taas lisää. Rakastan kaikkia erilaisia teitä ja tee-juomia.
Aamuisin kyllä vedän aina Hevi- ja Gefishotit kun otan lääkkeet. En pysty syömään aamusta heti ja siksi oonkin ottanu ja vuosia lääkkeet aina ton setin kanssa :)

Jos nyt menisin keittää taas kupillisen teetä <3 Sitte vois kattoo BigBrotheria, Suomen huippumalli haussa, Salkkareita ja Survivorsia. Tuntuu, että ehkäpä tää muutaman kuukauden flunssakin alkais olee vihdoinkin loppusuoralla ja pääsis taas enemmän tekee kaikkea ja varsinkin Joogaamaan!

<3 HiDi


EDIT: Osasin sitteki laittaa ton kuvan, kesti vaan ja opettelin käyttää Picasaa :P

F41.0

Huh huh. Sieltä se tuli, mutta onneksi se on ohi taas. Viimekerrasta onkin jo aikaa.
Ainakin näin pahasta. Kerran oli tätäkin pahempi.
En pystynyt kuin hyperventiloida istuen sängyllä selkä seinää vasten, samalla kun kyyneleet vaan tirskuivat silmistäni. Tunsin, etten pysty liikuttamaan raajojani. Tiedostin siis ne, mutta ne eivät totelleet käskyjäni. Istua tönötin aivan paniikissa, en voinut siis ottaa edes lääkettä. Olin yksin kotona, kuten nytkin.

Sain siis tuossa hetki sitten aivan älyttömän rankan paniikkikohtauksen.
Itkin, huusin ja raivosin. Teki mieli repiä kasvojani ja hiukset päästä. Potkin seiniä ja pyörin tuskan hiessä. Hyperventilaatio eikä yhtään paperipussia missään. En voinut maata, tuntui että tukehdun, yritin vääntäytyä istumaan vain tajutakseni, että kädet ovat lähes kokonaan puutuneet. Olen taistellut jo varmaan vuoden näitä kohtauksia vastaan pelkästään henkisesti, siis koittanut niitä järjen hiveniä kohtauksen aikana löytää ja käyttää. Nyt en siihen pystynyt vaan piti turvautua ottamaan lääkkeet. Arvioisin, että kohtaus kesti noin 15min, mutta se oli todella kamalaa.
Nyt on kaikki voimat pois, olen aivan kasassa, rikki. Taas.

Mietin taas, mahtaisko kuolema pukee mua.

Pahoittelen kuvanlaatua, mutta olen ylpeä itsestäni, että osasin ees tän tehdä :D
Tuo kuva on siis otettu 5min sitten.