...Work like U will live forever. Love like U will die tomorrow...

sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Mun elämä, elämä jota vihaan. Ehkä jopa eniten koskaan.

Onpa kivaa kuulla ja huomata miten ihania ihmisiä mulla onkaan ollut ympärillä kaikki nämä vuodet.

Mut parempi saada sekin selville myöhään, kuin ei milloinkaan.

En voi kuin kehottaa teitä elämään elämä niin ettet luota keneenkään. Luotat aina kuitenkin siihen väärään. Aina se pettää keneen luotat.  Tosin aika kuiva elämä se sitten. Mutta parempi kuiva elämä kuin suolainen ja kyyneleitä täynnä. Se on ainakin mun mielipide.

Mä en edelleenkään olisi koskaan syntynyt, jos olisin itse saanut päättää. Mutta mun vanhemmat sen päätti. Eikö niiden sitten olisi pitänyt turvata mulle hyvä elämä? Ei varmaan, mä olen kai tässäkin käsittänyt jotain väärin. Ja luulin tyhmänä, että lapsia kohdellaan samanarvoisesti perheen sisällä. Mikä karvas pettymys.
Ja miten iso pettymys sekin on, ettei ne perheiden ainoat lapset voi koskaan näköjään ymmärtää sitä katkeruutta, mitä lasten eriarvoinen kohtelu voi aiheuttaa. Miten ne ajattelee että MINÄ olen jotenkin viallinen, kun ajattelen näin vaikka äidistäni tai siskostani? Suoraan tuomitaan minut, ajattelematta hetkeäkään sitä, että mistä mahdollisesti saattaisi olla saanut alkunsa tuo vihamielisyys.

On niin helppoa tuomita suoraan kaikki aina mun syyksi. Se on paljon helpompaa kuin katsoa peiliin. Mä olen aina ollut syypää kaikkeen pahaan, en suinkaan ikinä aiheuttanut mitään hyvää kenellekään.
Se on niin helppoa nähdä asiat niin.
Se on niin helppoa paeta omaa vastuuta.
Se on vaan aina niin vitun helppoa ajatella, että kaikki paha johtuu musta.
Ajatellaan sit niin.

Ajatelkaa sit niin. Mulle on meinaan vitun sama mitä te tekopyhät paskat ajattelette. Eläkää te helpoimman kautta, mä olen aina joutunut elämään sen vaikeimman kautta.
Ja kysyn vittu saman kysymyksen taas itseltäni. Että mitä vittua mä teen täällä? Miks vitussa mä otan tätä paskaa niskaan? Miks mä kidutan itseäni kun tiedän, että jossain on paikka mullekin, johonkin mäkin kuulun. Mutta se ei ole tässä maailmassa, ei tässä elämässä, ei näiden ihmisten luona.

Jos joku vielä joskus näkee mut niin oikeesti, jos yhtään välität, auta mua! 

HiDi

9 kommenttia:

  1. en tiedä miten voisin auttaa? :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. iLona <3 Autat vain olemalla sinä ja vain olemalla <3

      Mulla psyka ensi to ja puhuin jo hänen kanssa puhelimessa. Kyllä tää tästä taas...

      Poista
  2. Mä oon laiminlyöny blogia ja oikeestaan koko tietokonetta aika huolella tässä viimeaikoina. Pahoitteluni siitä! Tai siis siitä, etten oo vastannut kommentteihin. Oon ollu ihan hurjan väsyny ja koomanen jo pitkään.

    Se pöllöpaita on New Yorkerista! Niitä liikkeitä ei kyl hirveen montaa Suomessa oo :( Helsingissä ainaki on yks. Ja Kuopiossa.

    Leikkaus meni hyvin :) Ei oo siitä ollu enää ongelmia. Muutama viikko siinä meni toipuessa ja pari hassua arpea jäi.

    Kyllä mä minustki oon pirteempi ja muutenki onnellisempi ku hyvin pitkään aikaan! Vaikka on vieläki vaikeita päiviä ja heikkoja hetkiä, eikä joka päivä jaksa poistua kotoa edes väkisin.
    Mutta ei mulla oikeestaan mee enää mikään huonosti. Ikuisuusväsymys vaan.

    Äiti oli joo ihan nätti! Ja iteki aina välillä säikähdän omaa peilikuvaani, ku näytän ihan siltä :D tai sit näytän vaan vanhalta. En mä tiiä. Ei se mua haittaa.

    Hyvää kesää sinullekin sinne!♥
    Ja tsemppiä hei. Ei vaikuta sielläkään kovin helppoa olevan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Emmi, ei sulla ole mitään syytä pyydellä anteeksi SÄ olet blogimaailmassa aina kun jaksat, niin mäkin teen, nytteki oli pakko pitää viikon tauko. Mutta kiva kun olit vastaillut :) Mäkin oon ollu väsynyt, kesä on aina rankkaa aikaa kun PITÄISI olla niin hiton energinen ja iloinen,..

      Harvinainen pöllöpaita siis :) ENkä viite samanlaista ostaa, niin mä yritän googlettamalla löytää samankaltaisen, se on hurjan ihana se sun. (huutomerkki ei taaskaan toimi :/)

      Joskus on hyvä vaan olla kotona ja nauttiakin siitä. Ei aina tarvitse jaksaa lähteä jonnekkin, sullakin kun on niin paljon aina tekemistä ja menemistä, muista olla suopea itsellesi, mä unohdan sen todella usein :( Ja todella hienoa, että se leikkauskin meni hyvin! (oho, nyt se toimi!) Sä oletkin kyllä todellinen selviytyjä <3

      Etkä näytä vanhalta, et todellakaan, vaan todella pieneltä (ei enää hauraalta) keijulta, joka tuo ilon tullessaan siellä missä ikinä liikkuukin ja saa ihmiset nauramaan. Ja pitäähän sun olla äitisi näköinen, olethan hänen tytär kuitenkin. Kaikesta huolimatta ilman häntä et olisi siinä, tässä, kaikkia meitä muita ihmisiä ilostuttamassa :)

      Kiitos tsempistä, sitä tarvitaan, sullekin tesmppiä, aina sitä on hyvä olla varastossa <3

      Poista
  3. voi jeesus

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin mitä se Jeesus voi? Kerro mulleki ku tiet ;D

      Poista
  4. oooooh,löysin sut <3!
    pitää ajan kanssa lukea sun juttuloitas :)

    janica

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun löysit <3 Älä sit järkyty mun juttuja, tai, kyllä sä mut tiet ja ne mun ruusunpunaiset lasit ;) <3

      Kohta hei saan kai asiat niin, että pystyn liikkuu, niin sitte nähään :) Tai sit sä tuut tänne mein luokse saunomaan ja istuu iltaa? :)

      Poista
  5. moon lomalla nyt vielä kaks viikkoo.lapset on mulla koko kesän ku isä hilpasee kuudeks viikoks eurooppaan....meillä on fillarit joilla matka taittuu tosi nopsaan ;)

    VastaaPoista

Jätä nyt joku viesti,
edes piste ;)